Ruokaa!

Thai-ruoka-annos maksaa 25-90 bahtia. Eli noin 1-2 euroa. Länkkäri ruoka maksaa 80-200 bahtia. Yleensä syödään halvempaa ruokaa eli noin 25-40 bahtia maksavia annoksia. Ruuat on tosi hyviä, mut välillä on pakko ostaa länkkäri ruokaa, koska Thai-ruoka maistuu usein aika samalta. Etukäteen kuvittelin et kaikki ruoka ois mahdottoman tulista, mutta olin väärässä! Täällä on helppo tilata, aina on mahdollista ottaa ruokaa mis ei ole yhtään tulisuutta. Lisäks oon huomannu et se tulisuus on erilaista kun esim joku tabascon tulisuus. Se on sellasta hitaasti kasvavaa, kauttaaltaan lämmittävää. Ei yhdestä paikasta polttavaa. Thai ruoka on muutenki paljon terveellisempää kuin mihin Euroopassa on totuttu. Ainoa rasva on öljy, suolaa ei käytetä ollenkaan (suolasuus tulee kala/kanaliemestä, joskus ei oo suolasuutta ollenkaan) ja annokset on paljon pienempiä. Yllätyksenä tuli se et miten paljon lihaa täällä syödään.

Vähän leletys kuvia, en ole jaksanut ottaa kauheesti kuvia mun annoksista. Mutta tässä on parit kuvat mun koululounaista.

Meidän omassa economics cafeteriassa ei oo niin hyvää ruokaa joten usein kävellään engineerin cafeteriaan syömään. Siellä on parempaa ruokaa. Kuvassa leveitä noodeleita, rapuja ja vihanneksia. Pistin siihen vähä lisää tulisuutta ja se oli tosi hyvää ja hinta vesipullon kanssa 50bahtia eli 1,2e.

Löysin sellasen ruokamestan koulun vierestä. Eka pitää hakee kortti johon ladataan rahaa, sit on iso määrä vaihtoehtoja mistä valita. Kuvassa Thaikeittiön yks perinteisimmistä ruuista. PadTHAI katkaravuilla. Hinta 50bahtia. Toi on sellanen vähän makea ruoka. Ne pistää siihen usein sokeria. 

Mentiin syömään paikallisten kanssa Korealaista grilliruokaa. "Paikalliset" ei oo kunnon paikallisia kun ne on noita Chulan koululaisia. Eli sikarikkaita. Tilattiin kaikkee grillattavaa ja grillattiin ite. Hinta per naama 300 bahtia. Mut vaik ne on rikkaita, ne on tosi kivoja. Lol

Tän kuvan halusin näyttää koska takana noi myyjät repeilee mein jutuille. Täällä tulee muutenkin heitettyä tosi paljon läppää paikallisten kanssa. Thaimaalaiset osaa heittää tosi rentoo läppää tuntemattomien kanssa. Esim eilen näytin mun klassista "ontto pää" temppua ja se myyjä repes ihan täysin. 

Oltiin Chinatownissa ja siellä oli tollanen iso parvi porukkaa. Aina kun jonnekkin on jono ni siihen jonoon kannattaa mennä. Kirjotettiin lapulle mitä halutaan tilata, sit toi tyyppi huus mikrofoniin niit tilauksia. Saatiin tosi hyvii pulla tyylisiin dumplingeja. Bestest EU.

Noi me syötiin, hinta koko rasialle vähän vajaa 1e. 

Oon sanonu kaikille et oon täällä kahden asian takia, lämpö ja ruoka. 

SUOMI FINLAND!

Tajusin tänään Economic Development tunnilla et pohjimmiltani oon tosi isänmaallinen. Must tuntuu et kaikki suomalaiset on. Puhutaan aina siit miten muualla asiat tehdään paremmin ja on lämpimämpää, ihmiset juttelee naapureilleen eikä oo byrokratiaa. Ollaan aika kyynistä porukkaa mut uskon et se ainanen Suomesta valittaminen on oikeesti tietynlaista läppää. Kukaan ei pohjimmiltaan haluis muuttaa yhtään mitään, tai haluis muuttaa yhtään mihinkään. (Ainoo minkä vois muuttaa on sää, mut ei sillee et menetettäis vuodenajat.) Suomalaiset ei oikeesti haluu jutella bussissa tuntemattomille ja suomalaiset luottaa siihen et hommat toimii standardien mukaan. Mut noi on asioita mitä oon miettiny jo aikasemmin.
Tänään Economic Development tunnilla tuli sellanen ahdistava olo siitä kun puhuttiin esim koulutuksesta. Teki mieli huutaa kaikille et "Mulla oli ala-asteella vain 12 luokkakaveria!" kun muilla oli yli 50. Tai kun puhuttiin tasa-arvosta niin teki mieli sanoa et "Meillä Suomessa tasa-arvo on kaikki kaikessa, se on meidän yhteiskunnan kulmakivi!" "Meillä Suomessa ei oo tollasta korruptiota!". Sit sanoinki mun ranskalaiselle vierustoverille et "Meillä Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, opettajia arvostetaan tosi paljon.". No se ei ymmärtäny mun lausetta huonon kielitaidon takia, vaan alko puhua siitä miten Ranskassa dubataan telkkariohjelmia. Huomasin myös miten kaikki skandinaavit jotenki pyöri tuoleissaan. Yks Suomalainen tyttö viittas ja kertoi et "Me lähetetään Suomesta kehitysapua Afrikkaan niin että ne vois matkia meidän talousjärjestelmää ja kehittyä sitä kautta". Opettaja vastas Thank you for sharing ja jatkettiin tuntia. Musta tuntuu et me ollaan kaikki ihan mielettömän ylpeitä meidän yhteiskunnasta, et meidän yhteiskuntamalli on ainoa oikea.
Jännää oli se et ku aloin googlailemaan ni Suomi ei ole maailman paras peruskoulutukseltaan. Suomi taitaa olla sijalla 6 tällä hetkellä. Eikä me olla maailman tasa-arvosin maa.  Ei me olla oikeestaan missään maailman parhaita, ja meillä kuitenki on se etu että meitä on vähän. Meitä on tosi vähän vaan 5 miljoona. Me voitais tehdä meidän yhteiskunnan kanssa vaik millasia kokeiluja ja luoda uusia malleja, koska meitä on niin vähän. Mut vaikka mä tiedän et me ei olla maailman parhaita peruskoulutuksessa, tai missään muussakaan. (Paitsi LÄTKÄSSÄ Ouuuu YEAH!). Niin ei mulle tuu mieleen sellasia asioita joita haluaisin et Suomeen kopioitais jostain muualta. Koska oikeesti uskon et Suomi on maailman paras maa, vika on mittareissa, mittaamistavassa tai jossain muussa. Ne ei vaa ymmärrä meitä.
Heittäkää jtn kommenttia tähän tekstiin ku mul on ikävä näit keskusteluja, haluisin erityisesti ideoita asioista joita meidän Suomessa pitäis tehdä mitä muualla tehdään. Bonuspisteitä saa jos ne maat ei oo pohjoismaita.

Ostarin yläkerrasta löyty jäkishalli. Mun oli pakko kertoa et suomalaisena olisin parempi pelaamaann ku noi. Vähän hävetti jälkikäteen ku tajusin et kaikkien vanhemmat oli kans kattomassa. 

Broken English

Tajusin jossain kohtaa että suomalaiset eivät ole kovin hyviä rikkinäisessä englannissa. Puhutaan, liian hiljaa, liian nopeasti ja käytetään vääriä sanoja. Täällä omaa kielenkäyttöä täytyy muokata riippuen siitä keitä porukassa on. Saksalaisten ja hollantilaisten kanssa homma skulaa helposti, ranskalaisten kanssa vitsit ja jutut on erilaisia. Ylipäätään meille on kehittynyt oma kieli jota avaan seuraavaksi. Näistä kaikista sanoista heitetään paljon läppää ja koska oon samanlainen ku isä, niin naureskelen näitä kokoajan. Sanat koostuvat lähinnä ranskalaisten aksentista.

Nonsi sanakirja

wind = vine
beach = bitch
to go swimming = take a baff
coke = cock
little bit = small penis = little bit
potato = kartoffel
island = iceland
hungry = angry

Saatan lisäillä sanoja tähän, sitä mukaa kun muistan.

Lisäbonuksena kuvia eiliseltä ja edellispäivältä.

Mentiin lautalla jokeapitkin.

Elias ja Paikkari oli ollut vaihdossa Kiinassa joten kun ne tuli vierailemaan niin vein ne Chinatowniin. 

Aika siisti pilvenpiirtäjä. Jännää on se et tän vieressä on toinen ihan samanlainen pilvenpiirtäjä jota ei koskaan tehty valmiiksi. Nykyään sen nimi on GhostTower, ja viime vuonna joku ruotsalainen travelleri/vaihtari oli hirttänyt itsensä sinne. Oikealla valmist torni, vasemmalla googlesta GhostTower. Bongasin ton ihan sattumalta.

Minä ennen kun menin parturiin. Maksoi 150bahtia ja mun hiukset pestiin kahteen kertaan. Muuten ihan jees mut niitä ei leikattu ihan hirveesti.

                                           Kuva Farita-bileistä. Farita on joku ranskatermi.

Ang Tong National park

Seuraavat päivät oli tosi hauskaa. Päätettiin vuokrata vene ja käydä katsomassa asuttamattomia saaria, mutta ei haluttu mitään ihan perus botskia vaan haluttiin tehdä ja nähdä jotain mitä ihan kaikki ei tee. Eli vuokrattiin skootterit ja lähdettiin etsimään paikallista jolla olisi vene. Ensimmäinen paikallinen kontakti oli se Thaimaalainen nainen jolla oli ollut vatsasyöpä. Mentiin samaan ravintolaan ja kuvailin noille että miltä se näyttää. Lihava, vanha ja thaimaalainen. Jane ja Remi tunsi paremmin paikan mihin oltiin menossa ja mitä haluttiin tehdä, niin ne meni etsimään sitä naista. Ne löysi paikan omistajan joka oli 30v, ranskalainen ja hoikka. Sit tietty naurettiin sitä et mun kuvaus ei osunu ihan kohdilleen. Lopulta löydettiin rannalta random thaimaalainen jonka isällä oli vene. Niitten kautta saatiin kohtuu hintaan (36000 bahtia) vene, juomat ja 3 miehistön jäsentä. Lähtö oli 7.30 seuraavana aamuna. Kaikki paitsi yks jäbä lähti mukaan.

Kuva sen random ravintolan terassilta. Vesi oli noussut.


Kuva siitä kun lähdettiin.

Fiilis oli korkealla. Oltiin taas yhtä isoa porukkaa ja kaikki heitti läppää keskenään. Ajeltiin saaristossa ja käytiin katsomassa siistejä paikkoja. Kävin kysymässä kuskilta et voidaanko pysähtyä jossain kohtaa niin että pääsisi uimaan. Se hymyili ja sanoi joo. Olin keulakannella kun paatti pysähtyi ja kapteeni viittilöi mulla että hyppää veteen. Jengi vähän säikähti kun otin paidan pois ja hyppäsin pommin veteen. Melko koolia. Snorklailtiin siellä jonkin aikaa ja oon aika varma et näin rauskun. Ajelun jälkeen mentiin random saarelle, otin päikkärit riippumatossa. Oltiin just menossa uimaan kun alkoi sataa. Täällä on niin lämmintä ja aurinkoista et oli vaikea uskoa että Thaimaassa voi ikinä sataa. Sade kesti noin tunnin verran ja sen aikana oltiin kaikki saman vuotavan katoksen alla.

Heitettiin paljon läppää ja yhteishenki nousi kohisten. Ekassa kuvassa Valentine myy Deniseä korkeimmalle tarjoajalle. Tässä kohtaa tarjous on noussut 50 bahtiin. En oo ihan varma kuka voitti mutta jossain kohtaa mä johdin tarjouskisaa tarjoamalla 0 bahtia for TV and beer. Pojilla oli vähän kylmä kun lähdettiin sille saarelle jossa oltaisiin yötä.
Noi kiipesi aamuyöstä saaren huipulle ja otti siitä kuvan. Tai sit tä on promokuva mutta tolta siellä näytti kaikkialla.

Saari mihin tultiin oli vähän enemmän turistipaikka kun kuviteltiin. Nukuttiin teltoissa mutta siellä oli ravintola ja suihku. Mikä oli oikeastaan aika mukavaa. Päivisin saarella kävi turisteja mutta yöllä siellä oli vain paikallisia ja 1-2 muuta meidän lisäksi. Kun tultiin saarelle niin alueen pomo näki meidän Hong Tong pullot ja sanoi että saadaan juoda niitä jos ollaan hiljaa, ja istutaan ravintolan pöydän ääressä. No, meitä oli 20 henkeä ja kaikki oli biletuulella. Väsättiin kaikille omat HongTong-Kola pullot ja lopputuloksena päädyttiin rannalle johon pystytettiin kokko ja bailattiin kunnes alkoi sataa klo12.

Tässä kohtaan meno oli vielä melko rauhallista.

Seuraavana aamuna olisin halunnut lähteä tutkimaan lisää saaria, mutta kökittiin omalla saarella kunnes piti lähteä bussille klo14. Sen jälkeen matkustettiin 16h takaisin Nonsiin Bangkokkiin.
Matka meni tosi hyvin, pysyin pakosta hereillä lauttamatkan takaisin mantereelle, pelattiin korttia. Bussissa nukahdin heti. Heräsin kerran kun bussi pysähtyi, 2min myöhemmin istuin isossa posliinista tehdyssä ruokalassa. Molemmilla puolilla istui aasialaisia vanhoja mammoja jotka lappasivat ruokaa mun lautaselle. Edessä istui venäläinen joka veti chiliä väärään kurkkuun. Ruoka ilmeisesti sisältyi meidän super halpaan bussimatkaan. En ole vieläkään ihan varma oliko pysähdys pelkkää unta, koska bussissa nukahdin uudestaan. Nukuin bussissa yhteensä 10h. Oli tosi mukavaa olla takaisin kotona.

Käytiin bailaamassa Bangkokin yhdellä fancyimmistä klubeista nimeltä Road 66. Meitä oli 13 henkeä ja kuudelta pöllittiin kännykät. Mut ainaki mulla oli niin hauskaa et oli melkein sen arvosta. Ostin uuden samanlaisen. Kärsin 60e tappiot. Matkalla klubilta kotiin heitettiin paljon läppää mun pöllitystä puhelimesta. Naurettiin niin paljon. Sit ostin limasesta katuruokalasta "Found today with chicken" annoksen. Enkä saanut ruokamyrkytystä joten luultavasti selviän ilman. Oon melkee ainoo kenellä ei oo vatsa mennyt hirveän sekaisin. Tärkeää tietoa on myös se että seuraavana päivänä sain printattua ensimmäisen täysin normaalin printin. Joten kannattaa syödä paikallisesti!

Nyt oon ollut Bangkokissa pari päivää. Edellispäivänä käytiin vkl markkinoilla. Oli siistiä. Lisäksi Tuomas Tammero sattui tulemaan Bangkokkiin kun sen oma vaihto oli loppunut. Mentiin Lumpini parkin ruokafestareille, syötiin ja tultiin mun hotellille, jonne pamahti kanssa Elias ja Paikkari kun niidenkin vaihdot Kiinassa oli loppunut. Mun vaihtiskaverit repes ku ne näki noi. Kun ollaan heitetty täällä sellasta läppää et suomalaiset on kunnon miehisiä miehiä jotka tappelee jääkarhujen kanssa ja surffaa pingviineillä. Sit ku mul tulee kavereita niin kaikki on 1,85-2m pitkiä ja painaa 90-130kg. Oli kiva nähdä noita ja oli vähän haikeeta sanoo moikka. Mut vaan vähä. Vois melkeen sanoa et arki on lähteny rullaamaan. Tunnin päästä mennään kokkaamaan yhden tyypin kämppään ja huomenna on taas koulua.

Eka matka!

7.1 Lähdettiin tosiaan Bangkokista, tarkoituksena oli viettää seuraavat 9-10 päivää saarilla Etelä Thaimaassa. Me otettiin alle tosi fancy bussi. Siel oli neon valot ja leopardi kuosit. Pysähdyttiin kerran meidän 13h bussimatkalla. Nukuin suurimman osan joten se oli aika iisi. Saavuttiin jonnekkin rannikolle, en muista paikan nimeä. Venattiin lauttaa about kolme tuntia. Istuttiin isossa ringissä, pelattiin sellaista ranskalaista juomapeliä ja katsottiin ku aurinko nousee.




















Meitä oli tässä vaiheessa yhteensä 18 ja mentiin kaikkialle melko randomisti. Saari johon mentiin on nimeltään Ko Tao. Saatiin sieltä huoneet tosi halvalla, tais olla 80 bahtia yö eli noin 2e/yö. Oli aika mieletön fiilis kun hypättiin ekan kerran lämpimään mereen uimaan noin 20h matkustamisen jälkeen. Löysin pohjasta pienen kookoksen ja alettiin heitellä sitä toisillemme. Oltiin yhtä isoa porukkaa ja kaikki vähän tunnusteli meininkiä. Naurettiin paljon ja syötiin viel enemmän. Ko Taolla meille tuli tosi nopeesti rutiinit. Mentiin samoihin paikkoihin syömään samoja ruokia ja sit hengattiin rannalla. Yhtenä päivänä vuokrattiin skootterit (200baht/vrk) ja lähdettiin tutkimaan saarta. Ne tiet oli tosi huonossa kunnossa mut kaikki meni ihan hyvin. Paitsi et vuokraaja väitti et oltiin rikottu skootteri ni jouduttiin maksamaan 1500 bahtia ekstraa.

Ko Taon jälkeen otettiin lautta ja mentiin Ko Pha Ngan nimiselle bailusaarelle. Kun oltiin menossa lauttaan ni lauttamies huusi "No ticket NO boat!" kokoajan. Mulla soi se vieläkin päässä. Ko Pha Nganilla asuttiin sellasessa hostellissa ku Blue Dream. Se oli sellasen ranskalaisen pitämä bilekompleksi. Ne soitti jumputusmusaa klo15-00.00 joka päivä ja tuntu ku olisin ollu Jersey Shoressa. En oikee kehdannu valittaa siit mestasta ku en ollu ite nähny mitää vaivaa buukkaamisten suhteen tai muutenkaan. Oltiin siellä vissiin 5 päivää tai jotain. Jotenki kuvaavaa siit hostellista on se et ku vein pyyhettä vaihtoon ni itse omistaja kysyy multa 5 kertaa "You have a pink towel? SERIOUSLY?" sit oon vaa et "It's a towel". Mitä väliä sil on minkä värinen pyyhe mulla on. Valitsen pyyhkeen sen mukaan mikä on suurin.
Heti kun saavuttiin sinne hostellille niin kaikki oli aika väsyneitä. Me lähdettiin random porukalla rannalle katselemaan paikkoja. Oli tosi jännää kävellä rantahiekassa ja vaan tutkia mitä kaikkee kamaa ja eläimiä sieltä löytyy. Pidettiin mm kotiloiden juoksukisat, mun kotilo voitti! Rannalta löydettiin sellanen tunnelmallinen ravintola. Istuttiin alas ja syötiin. Siinä vieressä istui sellainen iso Thaimaalainen nainen joka aika agressiivisesti koitti myydä meille lisää ruokaa. Se kysyi mitä tehdään Thaimaassa. Kerrottiin että opiskellaan Chulalongkorn-yliopistossa niin sen silmät laajeni ja leuka tippui. Kerron myöhemmin lisää Chulan maineesta täällä mut sanotaan näin et aina kun porukka kuulee et opiskellaan siellä niin saadaan parempaa palvelua. Paitsi ei tässä tapauksessa. Se nainen ei enää suostunut lähtemään vaan se kertoi kaiken elämästään. KAIKEN. Oli kiva syödä samalla kun se kuvailee miten sen mahasta poistettiin kookoksen kokoinen kasvain ja miten hän laihtui sen takia 25 kiloa. Katottiin ku aurinko laski ja juotiin kookoksia. Sit mentiin hostellille ja bailattiin. Päädyttiin sellaseen laivaan bailaamaan. Se makso tosi paljon ja siel oli aika nihkee meno. Ei ollu mitään muuta ku tanssilattia, enkä mä pysty tanssimaan ku 15min kerrallaan. Ni sit menin yksin vaa ulos ja oli vähän yksinäistä.
Heräsin joskus klo9 ja tungin porukan mukaan ku ne vuokras skoottereita. Tässä kohtaan mein isoon jengiin oli alkanu muodostua pienempiä ryhmiä, enkä oikein tuntenu kuuluvani mihinkään niistä. Olis varmaan pitänyt tulla viikkoa aikasemmin Thaimaahan kun vast nytte alkaa tuntuu siltä et oon osa porukkaa.
Mut skootterimatkat oli hauskoja. Käytiin vaa eri rannoilla ja syötiin kaikkialla. Käveltiin vettä pitkin sellaselle saarelle, sit siel saarella oli sellanen pusikko hiekkarannan yläpuolella. Mentiin sinne makoilemaan, mein omaan majaan. Se oli aika spessua. Kun tultiin takas ni vesi oli laskenut niin paljon et voitiin kävellä hiekkaa pitkin takas.

Taustalla on se saari mihin käveltiin, reittiä ei oikein näy kuvassa. 

Tuon päivän iltana oli mun matkan tähän astinen low point. Tuntu et seurasin vaa muita, enkä ollu yhtään oma itseni. Alko tulla koti-ikävä ja ahdistaa se et jos en saa hyvii kavereita tosta porukasta niin joudun olee koko vaihdon yksin. Veikkaan et oikeesti kaikki johtu vaan siitä et en ollu nukkunut viimeseen viikkoon kertaakaan yli 7h yöunia mut en vaa ollu tajunnu sitä. Seuraavana iltana mä menin aikasin nukkumaan ja aamulla kun heräsin ni olin paljon iloisempi. Chattaily kotiin päin autto kans tosi paljon. 

Mulla oli käännekohta se kun lähdettiin skoottereilla ajamaan ja sain lukea karttaa. Tuntu et olin taas hyödyllinen osa ryhmää ja sain päättää mitä reittiä mennään. Kaikki oli taas hyvin. Käytiin syömässä halpaa ruokaa sellasilla vesiputouksilla ja sit osaporukasta lähti kiipeämään sellasta vuorta ja osa meni rannalle. Oon tosi ilonen et lähdin kiipeämään sitä vuorta. Se oli tosi raskasta. Kohdattiin sellanen paikallinen joka huus kovaan ääneen "Merry christmas, happy new year!" Se oli ihan varma ettei päästä sinne vuorelle kun oli niin kuuma. Mut me päästiin!

Kirjotan matkan parhaasta osuudesta viel illalla. Nyt pitää lähteä vkl markkinoille. Ei ole kauheesti kuva kun mun Thai-kännykkä pöllittiin eilen mutta siitäkin vielä lisää.

Bussissa

Oltiin eilen bailaamassa. Soin skorpionia she oli iha OK. Enka oo vahasn aikaan nauranu niin paljon Ku takastulomatkalla tingittiin taksi 130bahtista 124 bahtiin. Lisaksi

ostettiin 18 hengen porukalla bussi- ja lauttamatka Ko Samuille. Sielta mennaan johonki sen 60 saaresta. Nyt ollaan istuttu bussissa 6 tuntia ja on viel toiset 6 jaljella. Ta bussi on tosi mukava. Viikko paratiisissa luvassa. Nyt on ainaki sellanen olo et todellaki kanbatti ottaa riski ja lahtee reissuun! Takaraivossa on kuitenki ajatus siita miten kaukana kotoa nyt ollaan. Toi on ainoo kuva mika mul o tas Thai puhelimessa.

day nro 4

Aamulla piti herätä aikasin ku alko koulu jo klo9. Klo8 otin Hotellin tarjoaman ilmasen shuttlen koululle. Siin kesti aika kauan ku yks taksi raapas toista autoa sit ne alko selvittelemää sitä siinä kadulla. Ne otti kuvia yms.
Koulussa menin special topic international business luennolle. Meil oli luennoitsijana sellanen tosi pyöree thaimaalainen mies. Varmaa joku 150kg. Sil oli henkselit ja pyöreet silmälasit. Vähä niiku koomikon näkönen. Mein pitää tehdä sen tunnille sellanen 20sivunen juttu, sit esitelmä ja yksilötehtävä jos pitää käyttää hyvii lähteitä. Vaikeeta tost tekee se et aina ku se sano source. Ni thai aksentilla se kuulosti et se ois sanonu sauce. Sit se selitti mikkiin et "You have to get good sauce!" Ni mul alko tulee kyyneleit silmist ku koitin pidättää naurua. Sit kans et "Every week I get calls from consulting companies that want to ask me about stuff, they offer me dinner and lunch and very good food while we talk about ..." Sit ku kaikki o iha vakavia ja ei missään nimes sais nauraa ni mun oli ihan sairaan vaikeet olla nauramatta. Se on tosi fiksu tyyppi ja selkeesti osaa hommansa. Mut mä oon vaa paha ihminen. En kehtaa kertoo tost jengille, koska kukaan ei hauku tääl ketään tai mitään. Ainakaa vielä.
Koulun jälkee tulin kotii ja nukuin 2h. Ku heräsin en oikee tienny mitä tekisin. Oli vähä yksinäinen olo, ni laitoin viestii yhel vaihtarille jost tiesin et se tuntee kaikki tääl Nonsissa. Odottelin vastausta joku tunnin, mut lopult sovittiin et mennään poolille hengaamaan. Oli hauskaa. Tutustuin tääl talosolevaan porukkaan ja huomenna illalla lähdetään viikoks Krabille johonki pienelle saarelle tällä porukalla bailaamaan. Iha kreisii miten randomisti kaikki tapahtuu.
PS. Onnea SUAMI! Tääl oli paljon juttuu lehdissä yms Suomen voitosta...
No ei oon oikeesti ilonen et voitettiin!! ! !

Yliopistoelämää

Ekat luennot oli tänään. Oltiin sovittu yhen Julien kanssa et nähdään ennen luentoa economics facultyn edessä ja etitään siitä sit oikee huone. Mentii tietty ensin väärään paikkaan. Aina eka väärään paikkaan, sit vast oikeaan. Luennot oli aika mielenkiintosia. Kyselin ja kommentoin siellä ku se opettaja kannusti sellaseen. Pelkästään mä ja yks japanilainen vastailtiin. Luentojen jälkeen mua haukuttiin opettajan lemmikiks. Kiina luennolla kaikki esimerkit annettiin Thaimaasta, Kiinasta, Usasta ja Suomesta, ku se ope ties Suomesta taloudellisesta näkökulmasta aika paljon. Se oli ollu IMF:llä töissä jossain sellases globaalissa jutussa.
Luennoilla paikallisil o hassu tapa vastata yhteen ääneen. Jos opettaja kysyy jonkun helpon joo ei kysymyksen, kaikki sanoo yhtä aikaa joo tai ei. Sit o hassua jos jengi sanoo väärin. Ku jengi ei vastaa niinku ajatuksella vaan sillee et mitä asiaa opettaja painottaa ku se kertoo jotain. En ehkä osaa selittää oikein. Opetettavat asiat o ehkä vähän helppoja tähän mennessä. Mut johtuu varmaa siitä et mun pitäis oikeesti olla maisterivaiheen opinnoissa.
Meil oli kans sellanen orientaatio keissi. Meil kerrottiin vähä juttuje kulttuurista ja käytännön jutuista. Sit yhtäkkii sanottiin et käytäväs on tarjolla ruokaa. Sinne oli tullu joku 5 eri ruokalajia ja kahta eri jälkkäriä. Keitto oli tosi tulista mut söin sen like a champ. Jälkiruoka oli sellast makeeta kookoskeittoa mis oli punaseks värjättyjä aprikoosiliivate palloja, sellast liivatenuudelia ja ruskeita papuja. Sit kaiken päälle lapattiin hulluna jäähileita. Se oli aika hyvää. Kaikki ei kyl tykänny. Eikä siin oikeesti ollu liivatetta mut se on vaa paras tapa kuvailla mitä se oli ku en oikeesti tiedä.
Tarinan jokasessa vaiheessa tutustuin about 5 eri henkilöön. Eli yhteensä varmaan johonki 15-20 tyyppiin. Oltiin äsken tossa kadulla syömässä mangoa ja makeeta riisiä, sekä juomassa kaljaa. Sit piti valita et lähtiskö Burmaan matkustamaan vai etelään saarille rannalle makoilemaan. Valitsin rannan. Eli ens viikol ku meil ei oo koulua ni lähen varmaa 12h bussireissulle random saarille madventures tyyliin etsimään sitä uniikkia spottia mis travelleritkaan ei oo käyny <3

Kuvassa pohdin sitä miten pääsis oikeaan luokkaan. PS. Elkää postatko tätä mihinkään, koska Thaimaassa on epäkohtelijasta tollee nostaa jalkaa penkille. Epäkohteliaampaa ku Suomessa. Aamulla en viel tienny sitä.

One night in Bangkok!

Lennot meni ihan OK. Törmäsin Helsingissä sattumalta ainoaan Turkulaiseen joka tulee kans vaihtoon. Se oli iha hauskaa. Anyhow pääsin Bangkokkiin! Olin etukäteen sopinu mun "buddyn" Sugarin kanssa, että se tulee mua vastaan lentokentälle. Pienen säätämisen jälkeen löysin sen. Sugar oli lainannut sen siskolta autoa, jotta se sai haettua mut. Sugar ei ihan tajunnu ku koitin selittää sille Airiston Tähdestä ja et miten melkee kaikki talot on korkeampia.
Olin matkustanu 36h putkeen, enkä ollu saanu oikein nukuttua lentokoneessa. Kello oli jotain seitsemän illalla mutta siltikään ei väsyttänyt yhtään, ku olin niin fiiliksissä. Mentiin Sugarin kanssa heti ostamaan mulle koulupukua, josta saatte kuvia sit ku saan uploadattua. Ostettiin parit paidat, yhet housut, mustat nahkakengät ja otettiin valokuva opiskelijakorttia varten. Sit käytiin viel syömässä hyvää alle 2€ ruokaa. Eli kunnon shoppailupäivä. Siin kohtaa ku kello tuli 21 ni tajusin kysyä Sugarilta et "Pääseeköhän mun hotelliin viel tekemään Check In:in?". Pari puhelua myöhemmin kävi ilmi et se on jo kiinni. Jostain syystä ei siinäkään kohtaa ressannu yhtään, mikä oli ihan hyvä koska vartia päästi mut huoneeseen ja sovittiin et maksan aamulla. Kello oli siin kohtaa joku 22 ja olin jo aika väsynyt. Meillä oli seuraavana aamuna klo9:00 yliopistolla random talon random "meeting roomissa" tutustumista yliopistoon ja kursseille rekisteröityminen. Niistä Sugar sano vaan et nuku hyvin ja älä mee sinne, katotaan niitä sitte myöhemmin.
Nukuin ensin 22-00 ja sit katoin 3 leffaa ja nukuin uudestaan 05-7.45. Yöllä heräsin siihen et kaks kukkoa alko kiekumaan kilpaa. Niitten keskustelua kuunneltuani päätin et jatkan elämääni lihansyöjänä.
Aamulla maksoin mun hotellin ja kysyin et miten pääsen yliopistolle. En millään malttanu vaan jäädä nukkumaan. Mua neuvottiin ottamaan skootteritaxi metrolle ja sit metrolla oli tarkotus mennä 2 pysäkkiä josta kävellä 10min. Seikkailu oli alkanu. Mulla ei ollu karttaa eikä NETTIÄ! Tuntu niin omituiselta vaan koputtaa jotain random skodujäbää, näyttää sille lappua mis oli metroaseman nimi ja kysyy "20 baht?" (0,5€). Sit hyppäsin kyytiin. Painettiin hulluu vauhtia random suuntaan, mentiin autojen välissä, välil oikealla puolella tietä välillä vasemmalla. Lopulta se jätti mut johonki sillan alle, annoin sil 20 bahtii ja kysyin et mis on metro. Se osotti mulle ilmansuunnan ja löysin sinne. Opettelin käyttää metron muovipolettisysteemiä ja jäin oikeella asemalla. Kysyin 4 tyypilt apua yliopistolle, ja joku 20min toilailtuani löysin sinne. Kukaan ei vaa tienny et mis se mun mesta on. Lopulta yks insinööriopiskelija neuvo et mun pitää ottaa PING shuttle (Ne on sellasia sähköbusseja jotka kulkee yliopistolla). Se tyyppi oli tosi kiva ja se addas mut faces sitä varten et jos en löydä perille. Hyppäsin oikeelle linjalle ja sit siin vaunussa kysyin neuvoo et millo jäädä pois. Iha sattumalta sellanen nainen kuuli ku kysyin sitä. Sit se sano et se on menossa samaan taloon. Oli kuulemma tokaa kuukautta töissä yliopistolla. Se johdatti mut oikeeseen taloon. Menin 18:teen kerrokseen ja ku hissin ovet aukes ni boom, siinä oli mun vaihtarikaveri Turusta. Olin tässä kohtaa tunnin myöhässä mutta Mirja kerto että he oli alottanu tauolla. Otin pillimehun ja tutustuin mun vaihtarikavereihin. Olin niin fiiliksissä ja ihmeissäni et olin löytäny sinne!
Esittelyt loppui ja meillä ei ollu enää virallista ohjelmaa. Kysyin sellaselta ranskalaiselta tytöltä Julielta et haluuk se lähtee kattomaan mein facoltyn Business mestoja. Hengattiin sen kanssa kampuksella, käytiin syömässä yms. Kävi ilmi et en saa ostettuu sim-korttia tohon iphoneen ku se on jotenki lukittu. Oli hauskaa! Kello oli jotain 16 ja lähin takas Nonsi Residencelle. Noi muut asu ICU talossa tai jossain ni menin yksin takas. Pääsin takas himbeen helposti ku olin sekoillu niin paljon aikasemmin. Nyt oon jo iha pro metron ja skodutaksien kanssa! Hotellilla vähä skypettelin ja sit kävin kaupassa. Matkalla näin ku joku pisti kadulla kukkoa lihoiksi. Nähtäväksi jää että onko se mun edellisyön ystävä. En voinu sil mitään et nukahdin sopivasti klo20-21, mut veikkaan et saan tänä yönä silti paremmin unta.
En varmaan jatkossa kirjota näin tarkkaan päiväkuvauksia ja pistän enemmän kuvia. Julia sano joskus et kukaa ei jaksa lukea pitkiä ränttejä, mut tällä hetkellä kaikki tä tuntuu vaan niin tärkeältä et niistä pitää kertoa!