1,5kk jäljellä!

Noniin. Nyt on tullu matkusteltua huomattava määrä. Oon ollut luonnonpuistoissa etsimässä tiikereitä, oon joutunu merihätään kanootilla, oon syöny kookoksen suoraan puusta. Oon ollu poliisiasemalla, bailannu maan alla ja korkeimmassa tornissa. Liftannu ladyboylta, saanu niskahieronnan pisuaarilla, nähny auto-onnettomuudessa kuolleita. Oon katsellut auringonlaskua hiekkarannalla, vuorella, temppelissä, bungalowravintolassa ja melkein autiolla saarella. Oon ajanut yli 1000km skootterilla, yli 1000km minivanillä, yli 1000km bussilla, yli 300km junalla, varmaan yli 100km erilaisilla veneillä ja lautoilla.
Kun Sofia ja Sampo oli täällä niin oli jännä huomata että ei tä paikka ollu se mitä mä niille erityisesti halusin näyttää, vaan että hauskinta oli näyttää kaikki nä mun uudet kaverit (On JOPA thaimaalaisia kavereita). Jokanen reissu mitä oon tehnyt, niin kaikilla on ollut eri porukka mukana. On tosi jännä tulevaisuudessa katsoa, että mitä kenestäkin isona tulee.

Täällä on tällä hetkellä niin kuuma että oon lähinnä hengannu Nonsissa. Luultavasti siitä syystä on alkanut tuntua että matka lähenee loppua. Mut hei, vielä on vajaa kuukausi koulua ja äsken päätin että matkustan vielä kuukauden sen jälkeen. Eli matka jatkuu!

Tässä postauksessa haluan kertoa teille mun Bangkokista.
Yleensä kun palaan matkalta niin se tapahtuu näin. Saavutaan jonnekin semi random paikkaan Bangkokissa. Hyvästellään ja kiitetään toisiamme matkasta. Porukka lähtee eri suuntiin. Nonsi väki ottaa ruuhkan takia metron ja mototaxin kotiin. Aulassa morotetaan tuttuja jotka istuskelee siinä, tai mennään syömään Mamaan tai Garageen. Kaikki kertoo toisilleen mitä tapahtui viikonloppuna. Sitten meen yksin B-puolen hissillä huoneeseen 527. Jätän laiskana kamat eteiseen ja meen facebookkiin. Tuolloin Bangkok tuntuu kaikista eniten kodilta. En oo viel kertaakaan tullu miltään matkalta ja ollu sillee et ”voi voi takas ahtaaseen Bangkokkiin”. 
Tykkään tosi paljon siitä miten oon oppinut toimimaan tässä kaupungissa. Ruuhka on klo 9-20. Silloin kannattaa käyttää metroa (mulla on opiskelijametrokortti vaikka oon liian vanha sille). Mototaxi metrolle maksaa 20baht, koululle 60baht, ostoskeskuksille 100baht. Taxin lähtötaksa on 35baht, tiedän millon kannattaa ottaa motari ja milloin ei. Motari maksaa 50baht extraa ruuhkamaksujen takia. Jos taksiin menee ja näyttää kännykästä englannin kielistä osoitetta niin tulee helpommin huijatuksi. Eli kotiin mennessä taksiin astutaan näin. ”Sawadee khrap, Soi Nawin 87?” tässä kohtaa taxikuski mutisee jotain. Eleistä voi päätellä tietääkö hän missä paikka on vai. Jos ei tiedä niin voi lisätä ”Khlong toei MRT” (Jos ei sano MRT niin taxi ei välttämättä suostu ajamaan koska Khlong toei eli minun asuinalue on slummia. Paitsi ei just tä mis asun..). Mittaria ei saa kysyä, tosi monet pyytää kuskia laittamaan mittarin päälle ennen kuin astuu taksiin. Se on virhe. Pitää mennä taksiin ja jos se ei itse laita mittaria päälle niin pöyristyneesti tulee sanoa: ”Meter khrap!”. Joskus pitää myös ajaa ilman mittaria, esim jos kyytiin tulee yli 4 henkeä niin on kohtelijasta antaa vähän lisähintaa. Mutta pitää tietää paljonko ilman mittaria kohteeseen maksais. Ylipäätään yleisimmät farag virheet on että tinkaa väärässä paikassa. Kaikesta ei kuulu tingata, mutta monesta asiasta kuuluu. ANYHOW, oon oppinu myös pään nyökyttelijäksi. Sitä ei oppaissa varmaan kerrota, mutta täällä on sellanen pään nytkäytys mikä tarkoittaa: sori että oon tiellä, kiitos, hei koitan olla kohtelias. Yhdessä kohtaa huomasin että teen sitä kokoajan.
Osaan asemien nimet ja pääkadut. Yks mikä myös sai olon tuntumaan kotoisaks oli kun aloin lukemaan paikallisia lehtiä. Se oli leettiä. Sit oon syöny ravintoloissa niin paljon että osaan aina tilata oikean ruuan. Sen tekee huomaamattaan, ku tulee ravintolaan robottimaisesti analysoin ihmisten annokset, ravintolan keittiön ja sen tilan. Pääkysymyksenä on: ”Osataanko täällä keittää pasta al dente vai ei?”.

Täällä kaikki juoksee pienien inside vinkkien perässä. Joku kuulee että jossain on hieno nähtävyys, kaikki menee sinne vuorotellen, jonkun thai-kaveri kertoi että tuolla on ruokatarjous tiistaisin, mennään sinne. Se on aika hauskaa. Sitten viel se että joka ilta kaikki haluaa tehdä jotain. Suomessa yleensä iltaisin jengi on niin väsyneitä ettei kukaan tee mitään erikoista. Täällä vähintäänkin mennään katsomaan leffoja tai syömään.

Vaikka täällä on paljon actionia ja kaikkea niin pakko myöntää että kyllä mun on aika tulla joskus kotiin. Mulla on ikävä Suomalaista ruokaa, ilmastoa (joo-o ihan oikeesti), SAUNAA (Täällä on paljon saunoja mutta ne on kaikki gaysauna enkä oikein tiedä mitä se tarkoittaa), suomalaista käyttäytymistä ja ennen kaikkea kaikkia kavereita ja perhettä. ja venettä ofc.
Tänään illalla tai huomenna päivällä ostan lentoliput Suomeen. 

Lopuksi vähän kuvia viime matkalta:

Payback is a biatch

Nukun kaikissa kulkuneuvoissa, sit must otetaan aina kuvia.

Aprillipäivänä otettiin hennatatuoinnit. KAIKKI usko. En tie miten pitäis suhtautua siihen et mun kaverit luulee et ottaisin tollasen tatuoinnin.

Yeay!

Hyvä meno.

Rafa pieras vahingossa mun naamaan ku oltiin uima-altaassa. 

Matkalla meitä oli Mä, Tove, Yong, Rafa ja sit kuvan ulkopuolella Amalia ja Caterina.

Baarin jälkeen löydettin kebappia, random britti fiilisteli sitä.

          
Jouduin vahingossa ihmisten ilmoille noissa vaatteissa. Tossa bussi/taksissa laitoin jäätelökipon sellaseen muovipussiin minkä katoin olevan roskis. Sit toi mies tossa vasemmalla kattoo mua vihasesti, kysyn siltä et onko toi sun roskis. Se sanoo että "ei oo mut se on ruokaa." sit vaa katon sitä pussia ja sanon et "Eeeei ei oo ruokaa." mut varuiks otin mun roskan pois. Sit kaverit alkaa nauramaa ku näytän nii juntilta. Mäki nauran. Sit taksi/bussi pysähtyy ja kuski ottaa ne muovipussit ja heittää roskiin. Koko bussi repee koska se mies oli väärässä ja yks mummo heittää yläfemmat mun kanssa.

Nokupäivä

Tänään oli kiva tiistai. Menin kouluun tuntia aikasemmin, kun meillä oli midterm exam chinese economicsissa. Luin vähän atk-luokassa ja sitten menin tiistain ruokamarkkinoille. Meidän facultyn edessä on joka tiistai ruokamarkkinat. 5/5. Olin kuulut huhua että sieltä saa tosi halpaa ja hyvää sushia. Joten kävin nappaamassa itselleni sellaiset. Sushia saa ottaa niin paljon kun haluaa ja yksi palanen maksaa 5baht. Söin siellä tänään kaks kertaa.
Meillä oli koulua klo16 asti. Koulun jälkeen mentiin koulun salille, joka on tosi hyvä. Sitten kotiin. Illaksi yks viime vuoden vaihtareista oli järkännyt meidän katuravintolaan cocktail-illan missä juotiin Maman tekemiä cocktaileja. Kaikin puolin hyvä päivä.

Tässä on mun aamupala. 55baht.

On the road again!

Ollaan matkustettu hyvin paljon. Käytiin pienellä porukalla Khao Yain kansallispuistossa. Oli tosi hauskaa. Oltiin koulun retkellä parilla ei turistisaarella Bangkokin lähellä. Mut ylitse muiden, tähän mennessä hauskin reissu oli kun mentiin  ja ajettiin "Chang Mai Loop" 

Tähän mennessä ollaan ajettu skoottereilla aina kohteessa. Tällä kertaa olin päättänyt että vuokraan oman skootterin ja opettelen ajamaan. Ekan 10 metrin jälkeen hävitin kaikki muut. Muut lähti ajamaan autojen välistä enkä uskaltanut ajaa niitten perään. Eksyin. Siinä ei auttanu muu ku opetella heti ajamaan Chian Main villissä liikenteessä. Kartan avulla löysin muut ja opin ajamaan skootteria. 

Koko reissulla ajettiin yhteensä 780km skoottereilla. Sain mun skootterin kulkemaan maksimissaan 110km/h. 

Oltiin ainoat turistit. Yks aika hauska esimerkki oli se kun mentiin syömään ruokalaan tien varressa. Ne siellä ravintolassa oli täysin yllättyneitä siitä että tultiin paikalle. Jälkikäteen alko mietityttää et syötiik me vaan jonkun randomin kotona. Thaikurssilla oppimien taitojen avulla osattiin tilata friedrice and chicken. Siellä mestassa ne ei myöskään ollut hirveen mukavia. 

Kaikkialla oli hyvin kaunista.

Metsästettiin mun uutta profiilikuvaa usean viikon ajan. Loppujen lopuksi tästä tuli paras vaihtoehto. Siellä oli kaikkialla niin kuuma et oli pakko pitää pitkiä vaatteita ja huivia. Ajettin yhdessä kohtaa 30min t-paidoissa ja paloin. 

Tässä on meidän crew. 

Tässä o mein menopelit

Tässä on maisema.

Tässä on yleinen vessa. 

Tä oli yks luonnonpuisto. Mentiin uimaan tonne jokeen. Oli tosi hauskaa ku se virtaus oli niin kova. Sit pelleiltiin siellä. Opetin jengille miten suomalaiset metsästää joesta bambun kanssa. Sit käveltiin action-leffa tyyliin virtaa vasten. 

Eka yö oltiin kaupungissa mistä en muista edes nimeä. Meidän hostelli oli tosi kräbä mutta maksoi vain 3e yö. Kaupungistakaan ei jäänyt muuta mieleen kuin että siellä oli joki. Söin siellä mun tähän mennessä pahimman ruuan. En pystynyt syömään sitä loppuun.
Toka yö oltiin Hot nimisessä kaupungissa. Siellä oli pieni järvi keskustassa. Me vuokrattiin oma talo siitä järven rannalta. 5e per naama. Pidettin pienet tuparit. Tässä kohtaa oltiin 2 vuorokautta jännitetty mun uuden siskon pojan syntymää. Kaikki onnitteli mua kun saatiin hyvät uutiset. Meillä on ollu tapana kirjottaa aina kirje siitä päivästä uudelle vauvalle, kirje jonka se lukee sitten kun täyttää 15. En tiedä tekeekö kukaan muu sitä enää kun mä. Mut kerroin siitä noille muille ja kun ne kuuli niin kaikki alko tekee kaikkee tosi hölmöä. Mm. Naisten patjojen edessä oli ikkuna eteiseen. Me alettiin pitää tv-showta niille. Se oli kunnon bondausta ku kaikki nauro kyyneleet silmissä. 

Vasemman puoleisessa kuvassa näkyy järvi. Järven oikeassa laidassa on meidän talo. Taloa ei kyl taida näkyä. Oikeanpuoleinen kuva on järven rannalta yöllä. Siellä oli joka ilta markkinat, jotka me käytiin tsekkaamassa. Tä Hot oli vähän enemmän turisti mesta mut ei mitenkää pahasti. Aamulla syötiin pasta-aamiainen ja lähdettiin skoottereilla ajamaan. Aina ku illalla saavuttiin määränpäähän niin syömisen jälkeen olisin ollu valmis lähtemään taas ajamaan. Skootterilla ajaminen on niiiin hauskaa. 

Kolmas yö oltiin Pai nimisessä kaupungissa. Jos netistä lukee Pai:sta niin siellä sanotaan  "Pai on aivan ihana paikka. Meiän piti vaan kävästä siellä mutta jämähdettiin viikoks" Tollee lukee jokaisessa postauksessa, niin suomeksi kuin englanniksikin. Jotkut saattaa tietää mun tietynlaisesta inhosta hippejä kohtaan. (Muistan ku joskus ajettiin Helsinkiin ja Julian sekä Sofian kanssa haukuttiin hippejä). No toi Pai oli täynnä just niitä pahimman laatusia hippejä. Kaikki oli siellä "trekkaamassa" tai "travellaamassa" kaikilla oli samat hippikuteet päällä. Samat vaatteet samoista kojuista. Kuulostan ihan joltai turistisnobilta tai rikulta tai tunnalta. Mut ärsyttää vaa tollanen et esitetään et ei oltais turisteja mut silti hengataan pelkästään turistirysissä polttelemassa. Me sentään oltiin aidosti länkkärituristeja! 

Paissa ajettiin katsomaan sellasta paikkaa kun "Earth Crack". Se oli sellanen tosi pieni halkeama maassa minkä pohjalla oli roskaa ja heinää. Just ennen ku päästiin sinne parit tyypit alko vähän nahisemaan. Piti parantaa ryhmähenkeä niin päästin läppä Tuurmannin esiin. En ees tiedä nauroko jengi mun jutuille mut ite repeilin. Vertasin sitä Ass Crackiä Grand Canioniin. Sitten siellä oli kuuluisa Dancing Tree, joka oli siis puu josta oli kaikki lehdet kuollu. Sen kunniaksi otin kuvan "non dancing tree:stä" 

Siellä earth crackillä oli hippiravintola. Joka toimi vapaaehtoistyöllä. Mitään ei tilattu vaan ruoka tuotiin eteen ja ruoka oli "ilmaista". Thaimaassa on hyvää palvelua ravintoloissa. Siitä hyvä esimerkki oli kun meille tarjottiin "sweet potatoeta", koitin selittää jengille että Sweet potato on eri vihannes ku peruna(kartoffel). En jostain syystä muistanut mikä on Sweet potato suomeksi. No siihen tuli Thaimaalainen tarjoilija, kysyin siltä läpällä että mikä sweet potato on suomeksi. No se sanoo että ihan hetki. Minuuttia myöhemmin siihen pamahtaa suomalainen tarjoilija. Sanoo että se on "makea peruna". (Eihän se ole vaan se on Bataatti). Oli jännä nähdä suomalainen, kun en ole oman vaihtariporukan ulkopuolelta suomalaisia nähnyt muuta kuin etelässä. Aloin heittämään läppää suomeksi. Se tyttö oli tosi hämmentynyt siitä et puhuin suomea tai sit se oli jossain aineissa. Mut hassua se oli joka tapauksessa. Noi muut sano et "oho otto on ihan eri henkilö ku se puhuu suomea, miten ne puhuu noin nopeesti". Siin ravintolassa tapahtu toinenki hassu juttu. Mein takana oli yks jenkki. Se kerto meille sellasesta "salaisesta" kuumasta lähteestä. Mikä on 10 kertaa halvempi ku muut kuumat lähteet. Tuntu ihan ku oisin ollu "the beach" leffan alkukohtauksissa. (The beach on kuvattu thaimaassa ni heitetään siit paljon läppää.) No sitten se anto meille printatun kartan siitä salasesta lähteestä. Käytiinki siellä myöhemmin ja se oli tosi mukavaa. Ravintolan jälkee mentiin vesiputoukselle, joka oli keskellä huitsin nevadaa. Siellä oli tietty hippijengi alottelemassa. Ne oli laittanu nuotion pystyy ja ne viritteli kitaroita siinä vieressä. 

Vesiputouksen jälkee mentiin kanionille katsomaan auringon laskua. Oli vähän pilvistä ni katottiin ku aurinko meni pilveen. Mut se kanioni oli tosi kaunis. 

   

Joka päivä tapahtu niin paljon asioita ja nähtiin niin paljon kauniita juttuja. Mm keskellä vuoristoa löydettiin sellanen tosi outo keinu joka laitettiin toimimaan thai-turistien auttamana. Lopulta matka kuitenki loppui. Hintalappu 110€ sis. alv + kaiken. Ku päästiin perille ni olin pro skootteri kuski. Sunnuntai illalla otettiin Chiang maista bussi Bangkokkiin. Oltiin perillä klo6 ja koulu alko klo9. Se ei haitannut sillä näis busseissa on niiiiin hyvä matkustaa.
Tuntuu et tähän blogiin on mahdoton kirjottaa kaikesta mitä tapahtuu. Pitäis keksiä joku tietty kulma mistä kirjottaa. Nytki päädyin kirjottamaan lähes pelkästään yhdestä illasta. Samat höpinät ois voinu kirjottaa melkein mistä illasta vaan. 

Ruokaa!

Thai-ruoka-annos maksaa 25-90 bahtia. Eli noin 1-2 euroa. Länkkäri ruoka maksaa 80-200 bahtia. Yleensä syödään halvempaa ruokaa eli noin 25-40 bahtia maksavia annoksia. Ruuat on tosi hyviä, mut välillä on pakko ostaa länkkäri ruokaa, koska Thai-ruoka maistuu usein aika samalta. Etukäteen kuvittelin et kaikki ruoka ois mahdottoman tulista, mutta olin väärässä! Täällä on helppo tilata, aina on mahdollista ottaa ruokaa mis ei ole yhtään tulisuutta. Lisäks oon huomannu et se tulisuus on erilaista kun esim joku tabascon tulisuus. Se on sellasta hitaasti kasvavaa, kauttaaltaan lämmittävää. Ei yhdestä paikasta polttavaa. Thai ruoka on muutenki paljon terveellisempää kuin mihin Euroopassa on totuttu. Ainoa rasva on öljy, suolaa ei käytetä ollenkaan (suolasuus tulee kala/kanaliemestä, joskus ei oo suolasuutta ollenkaan) ja annokset on paljon pienempiä. Yllätyksenä tuli se et miten paljon lihaa täällä syödään.

Vähän leletys kuvia, en ole jaksanut ottaa kauheesti kuvia mun annoksista. Mutta tässä on parit kuvat mun koululounaista.

Meidän omassa economics cafeteriassa ei oo niin hyvää ruokaa joten usein kävellään engineerin cafeteriaan syömään. Siellä on parempaa ruokaa. Kuvassa leveitä noodeleita, rapuja ja vihanneksia. Pistin siihen vähä lisää tulisuutta ja se oli tosi hyvää ja hinta vesipullon kanssa 50bahtia eli 1,2e.

Löysin sellasen ruokamestan koulun vierestä. Eka pitää hakee kortti johon ladataan rahaa, sit on iso määrä vaihtoehtoja mistä valita. Kuvassa Thaikeittiön yks perinteisimmistä ruuista. PadTHAI katkaravuilla. Hinta 50bahtia. Toi on sellanen vähän makea ruoka. Ne pistää siihen usein sokeria. 

Mentiin syömään paikallisten kanssa Korealaista grilliruokaa. "Paikalliset" ei oo kunnon paikallisia kun ne on noita Chulan koululaisia. Eli sikarikkaita. Tilattiin kaikkee grillattavaa ja grillattiin ite. Hinta per naama 300 bahtia. Mut vaik ne on rikkaita, ne on tosi kivoja. Lol

Tän kuvan halusin näyttää koska takana noi myyjät repeilee mein jutuille. Täällä tulee muutenkin heitettyä tosi paljon läppää paikallisten kanssa. Thaimaalaiset osaa heittää tosi rentoo läppää tuntemattomien kanssa. Esim eilen näytin mun klassista "ontto pää" temppua ja se myyjä repes ihan täysin. 

Oltiin Chinatownissa ja siellä oli tollanen iso parvi porukkaa. Aina kun jonnekkin on jono ni siihen jonoon kannattaa mennä. Kirjotettiin lapulle mitä halutaan tilata, sit toi tyyppi huus mikrofoniin niit tilauksia. Saatiin tosi hyvii pulla tyylisiin dumplingeja. Bestest EU.

Noi me syötiin, hinta koko rasialle vähän vajaa 1e. 

Oon sanonu kaikille et oon täällä kahden asian takia, lämpö ja ruoka. 

SUOMI FINLAND!

Tajusin tänään Economic Development tunnilla et pohjimmiltani oon tosi isänmaallinen. Must tuntuu et kaikki suomalaiset on. Puhutaan aina siit miten muualla asiat tehdään paremmin ja on lämpimämpää, ihmiset juttelee naapureilleen eikä oo byrokratiaa. Ollaan aika kyynistä porukkaa mut uskon et se ainanen Suomesta valittaminen on oikeesti tietynlaista läppää. Kukaan ei pohjimmiltaan haluis muuttaa yhtään mitään, tai haluis muuttaa yhtään mihinkään. (Ainoo minkä vois muuttaa on sää, mut ei sillee et menetettäis vuodenajat.) Suomalaiset ei oikeesti haluu jutella bussissa tuntemattomille ja suomalaiset luottaa siihen et hommat toimii standardien mukaan. Mut noi on asioita mitä oon miettiny jo aikasemmin.
Tänään Economic Development tunnilla tuli sellanen ahdistava olo siitä kun puhuttiin esim koulutuksesta. Teki mieli huutaa kaikille et "Mulla oli ala-asteella vain 12 luokkakaveria!" kun muilla oli yli 50. Tai kun puhuttiin tasa-arvosta niin teki mieli sanoa et "Meillä Suomessa tasa-arvo on kaikki kaikessa, se on meidän yhteiskunnan kulmakivi!" "Meillä Suomessa ei oo tollasta korruptiota!". Sit sanoinki mun ranskalaiselle vierustoverille et "Meillä Suomessa on maailman paras koulutusjärjestelmä, opettajia arvostetaan tosi paljon.". No se ei ymmärtäny mun lausetta huonon kielitaidon takia, vaan alko puhua siitä miten Ranskassa dubataan telkkariohjelmia. Huomasin myös miten kaikki skandinaavit jotenki pyöri tuoleissaan. Yks Suomalainen tyttö viittas ja kertoi et "Me lähetetään Suomesta kehitysapua Afrikkaan niin että ne vois matkia meidän talousjärjestelmää ja kehittyä sitä kautta". Opettaja vastas Thank you for sharing ja jatkettiin tuntia. Musta tuntuu et me ollaan kaikki ihan mielettömän ylpeitä meidän yhteiskunnasta, et meidän yhteiskuntamalli on ainoa oikea.
Jännää oli se et ku aloin googlailemaan ni Suomi ei ole maailman paras peruskoulutukseltaan. Suomi taitaa olla sijalla 6 tällä hetkellä. Eikä me olla maailman tasa-arvosin maa.  Ei me olla oikeestaan missään maailman parhaita, ja meillä kuitenki on se etu että meitä on vähän. Meitä on tosi vähän vaan 5 miljoona. Me voitais tehdä meidän yhteiskunnan kanssa vaik millasia kokeiluja ja luoda uusia malleja, koska meitä on niin vähän. Mut vaikka mä tiedän et me ei olla maailman parhaita peruskoulutuksessa, tai missään muussakaan. (Paitsi LÄTKÄSSÄ Ouuuu YEAH!). Niin ei mulle tuu mieleen sellasia asioita joita haluaisin et Suomeen kopioitais jostain muualta. Koska oikeesti uskon et Suomi on maailman paras maa, vika on mittareissa, mittaamistavassa tai jossain muussa. Ne ei vaa ymmärrä meitä.
Heittäkää jtn kommenttia tähän tekstiin ku mul on ikävä näit keskusteluja, haluisin erityisesti ideoita asioista joita meidän Suomessa pitäis tehdä mitä muualla tehdään. Bonuspisteitä saa jos ne maat ei oo pohjoismaita.

Ostarin yläkerrasta löyty jäkishalli. Mun oli pakko kertoa et suomalaisena olisin parempi pelaamaann ku noi. Vähän hävetti jälkikäteen ku tajusin et kaikkien vanhemmat oli kans kattomassa. 

Broken English

Tajusin jossain kohtaa että suomalaiset eivät ole kovin hyviä rikkinäisessä englannissa. Puhutaan, liian hiljaa, liian nopeasti ja käytetään vääriä sanoja. Täällä omaa kielenkäyttöä täytyy muokata riippuen siitä keitä porukassa on. Saksalaisten ja hollantilaisten kanssa homma skulaa helposti, ranskalaisten kanssa vitsit ja jutut on erilaisia. Ylipäätään meille on kehittynyt oma kieli jota avaan seuraavaksi. Näistä kaikista sanoista heitetään paljon läppää ja koska oon samanlainen ku isä, niin naureskelen näitä kokoajan. Sanat koostuvat lähinnä ranskalaisten aksentista.

Nonsi sanakirja

wind = vine
beach = bitch
to go swimming = take a baff
coke = cock
little bit = small penis = little bit
potato = kartoffel
island = iceland
hungry = angry

Saatan lisäillä sanoja tähän, sitä mukaa kun muistan.

Lisäbonuksena kuvia eiliseltä ja edellispäivältä.

Mentiin lautalla jokeapitkin.

Elias ja Paikkari oli ollut vaihdossa Kiinassa joten kun ne tuli vierailemaan niin vein ne Chinatowniin. 

Aika siisti pilvenpiirtäjä. Jännää on se et tän vieressä on toinen ihan samanlainen pilvenpiirtäjä jota ei koskaan tehty valmiiksi. Nykyään sen nimi on GhostTower, ja viime vuonna joku ruotsalainen travelleri/vaihtari oli hirttänyt itsensä sinne. Oikealla valmist torni, vasemmalla googlesta GhostTower. Bongasin ton ihan sattumalta.

Minä ennen kun menin parturiin. Maksoi 150bahtia ja mun hiukset pestiin kahteen kertaan. Muuten ihan jees mut niitä ei leikattu ihan hirveesti.

                                           Kuva Farita-bileistä. Farita on joku ranskatermi.

Ang Tong National park

Seuraavat päivät oli tosi hauskaa. Päätettiin vuokrata vene ja käydä katsomassa asuttamattomia saaria, mutta ei haluttu mitään ihan perus botskia vaan haluttiin tehdä ja nähdä jotain mitä ihan kaikki ei tee. Eli vuokrattiin skootterit ja lähdettiin etsimään paikallista jolla olisi vene. Ensimmäinen paikallinen kontakti oli se Thaimaalainen nainen jolla oli ollut vatsasyöpä. Mentiin samaan ravintolaan ja kuvailin noille että miltä se näyttää. Lihava, vanha ja thaimaalainen. Jane ja Remi tunsi paremmin paikan mihin oltiin menossa ja mitä haluttiin tehdä, niin ne meni etsimään sitä naista. Ne löysi paikan omistajan joka oli 30v, ranskalainen ja hoikka. Sit tietty naurettiin sitä et mun kuvaus ei osunu ihan kohdilleen. Lopulta löydettiin rannalta random thaimaalainen jonka isällä oli vene. Niitten kautta saatiin kohtuu hintaan (36000 bahtia) vene, juomat ja 3 miehistön jäsentä. Lähtö oli 7.30 seuraavana aamuna. Kaikki paitsi yks jäbä lähti mukaan.

Kuva sen random ravintolan terassilta. Vesi oli noussut.


Kuva siitä kun lähdettiin.

Fiilis oli korkealla. Oltiin taas yhtä isoa porukkaa ja kaikki heitti läppää keskenään. Ajeltiin saaristossa ja käytiin katsomassa siistejä paikkoja. Kävin kysymässä kuskilta et voidaanko pysähtyä jossain kohtaa niin että pääsisi uimaan. Se hymyili ja sanoi joo. Olin keulakannella kun paatti pysähtyi ja kapteeni viittilöi mulla että hyppää veteen. Jengi vähän säikähti kun otin paidan pois ja hyppäsin pommin veteen. Melko koolia. Snorklailtiin siellä jonkin aikaa ja oon aika varma et näin rauskun. Ajelun jälkeen mentiin random saarelle, otin päikkärit riippumatossa. Oltiin just menossa uimaan kun alkoi sataa. Täällä on niin lämmintä ja aurinkoista et oli vaikea uskoa että Thaimaassa voi ikinä sataa. Sade kesti noin tunnin verran ja sen aikana oltiin kaikki saman vuotavan katoksen alla.

Heitettiin paljon läppää ja yhteishenki nousi kohisten. Ekassa kuvassa Valentine myy Deniseä korkeimmalle tarjoajalle. Tässä kohtaa tarjous on noussut 50 bahtiin. En oo ihan varma kuka voitti mutta jossain kohtaa mä johdin tarjouskisaa tarjoamalla 0 bahtia for TV and beer. Pojilla oli vähän kylmä kun lähdettiin sille saarelle jossa oltaisiin yötä.
Noi kiipesi aamuyöstä saaren huipulle ja otti siitä kuvan. Tai sit tä on promokuva mutta tolta siellä näytti kaikkialla.

Saari mihin tultiin oli vähän enemmän turistipaikka kun kuviteltiin. Nukuttiin teltoissa mutta siellä oli ravintola ja suihku. Mikä oli oikeastaan aika mukavaa. Päivisin saarella kävi turisteja mutta yöllä siellä oli vain paikallisia ja 1-2 muuta meidän lisäksi. Kun tultiin saarelle niin alueen pomo näki meidän Hong Tong pullot ja sanoi että saadaan juoda niitä jos ollaan hiljaa, ja istutaan ravintolan pöydän ääressä. No, meitä oli 20 henkeä ja kaikki oli biletuulella. Väsättiin kaikille omat HongTong-Kola pullot ja lopputuloksena päädyttiin rannalle johon pystytettiin kokko ja bailattiin kunnes alkoi sataa klo12.

Tässä kohtaan meno oli vielä melko rauhallista.

Seuraavana aamuna olisin halunnut lähteä tutkimaan lisää saaria, mutta kökittiin omalla saarella kunnes piti lähteä bussille klo14. Sen jälkeen matkustettiin 16h takaisin Nonsiin Bangkokkiin.
Matka meni tosi hyvin, pysyin pakosta hereillä lauttamatkan takaisin mantereelle, pelattiin korttia. Bussissa nukahdin heti. Heräsin kerran kun bussi pysähtyi, 2min myöhemmin istuin isossa posliinista tehdyssä ruokalassa. Molemmilla puolilla istui aasialaisia vanhoja mammoja jotka lappasivat ruokaa mun lautaselle. Edessä istui venäläinen joka veti chiliä väärään kurkkuun. Ruoka ilmeisesti sisältyi meidän super halpaan bussimatkaan. En ole vieläkään ihan varma oliko pysähdys pelkkää unta, koska bussissa nukahdin uudestaan. Nukuin bussissa yhteensä 10h. Oli tosi mukavaa olla takaisin kotona.

Käytiin bailaamassa Bangkokin yhdellä fancyimmistä klubeista nimeltä Road 66. Meitä oli 13 henkeä ja kuudelta pöllittiin kännykät. Mut ainaki mulla oli niin hauskaa et oli melkein sen arvosta. Ostin uuden samanlaisen. Kärsin 60e tappiot. Matkalla klubilta kotiin heitettiin paljon läppää mun pöllitystä puhelimesta. Naurettiin niin paljon. Sit ostin limasesta katuruokalasta "Found today with chicken" annoksen. Enkä saanut ruokamyrkytystä joten luultavasti selviän ilman. Oon melkee ainoo kenellä ei oo vatsa mennyt hirveän sekaisin. Tärkeää tietoa on myös se että seuraavana päivänä sain printattua ensimmäisen täysin normaalin printin. Joten kannattaa syödä paikallisesti!

Nyt oon ollut Bangkokissa pari päivää. Edellispäivänä käytiin vkl markkinoilla. Oli siistiä. Lisäksi Tuomas Tammero sattui tulemaan Bangkokkiin kun sen oma vaihto oli loppunut. Mentiin Lumpini parkin ruokafestareille, syötiin ja tultiin mun hotellille, jonne pamahti kanssa Elias ja Paikkari kun niidenkin vaihdot Kiinassa oli loppunut. Mun vaihtiskaverit repes ku ne näki noi. Kun ollaan heitetty täällä sellasta läppää et suomalaiset on kunnon miehisiä miehiä jotka tappelee jääkarhujen kanssa ja surffaa pingviineillä. Sit ku mul tulee kavereita niin kaikki on 1,85-2m pitkiä ja painaa 90-130kg. Oli kiva nähdä noita ja oli vähän haikeeta sanoo moikka. Mut vaan vähä. Vois melkeen sanoa et arki on lähteny rullaamaan. Tunnin päästä mennään kokkaamaan yhden tyypin kämppään ja huomenna on taas koulua.

Eka matka!

7.1 Lähdettiin tosiaan Bangkokista, tarkoituksena oli viettää seuraavat 9-10 päivää saarilla Etelä Thaimaassa. Me otettiin alle tosi fancy bussi. Siel oli neon valot ja leopardi kuosit. Pysähdyttiin kerran meidän 13h bussimatkalla. Nukuin suurimman osan joten se oli aika iisi. Saavuttiin jonnekkin rannikolle, en muista paikan nimeä. Venattiin lauttaa about kolme tuntia. Istuttiin isossa ringissä, pelattiin sellaista ranskalaista juomapeliä ja katsottiin ku aurinko nousee.




















Meitä oli tässä vaiheessa yhteensä 18 ja mentiin kaikkialle melko randomisti. Saari johon mentiin on nimeltään Ko Tao. Saatiin sieltä huoneet tosi halvalla, tais olla 80 bahtia yö eli noin 2e/yö. Oli aika mieletön fiilis kun hypättiin ekan kerran lämpimään mereen uimaan noin 20h matkustamisen jälkeen. Löysin pohjasta pienen kookoksen ja alettiin heitellä sitä toisillemme. Oltiin yhtä isoa porukkaa ja kaikki vähän tunnusteli meininkiä. Naurettiin paljon ja syötiin viel enemmän. Ko Taolla meille tuli tosi nopeesti rutiinit. Mentiin samoihin paikkoihin syömään samoja ruokia ja sit hengattiin rannalla. Yhtenä päivänä vuokrattiin skootterit (200baht/vrk) ja lähdettiin tutkimaan saarta. Ne tiet oli tosi huonossa kunnossa mut kaikki meni ihan hyvin. Paitsi et vuokraaja väitti et oltiin rikottu skootteri ni jouduttiin maksamaan 1500 bahtia ekstraa.

Ko Taon jälkeen otettiin lautta ja mentiin Ko Pha Ngan nimiselle bailusaarelle. Kun oltiin menossa lauttaan ni lauttamies huusi "No ticket NO boat!" kokoajan. Mulla soi se vieläkin päässä. Ko Pha Nganilla asuttiin sellasessa hostellissa ku Blue Dream. Se oli sellasen ranskalaisen pitämä bilekompleksi. Ne soitti jumputusmusaa klo15-00.00 joka päivä ja tuntu ku olisin ollu Jersey Shoressa. En oikee kehdannu valittaa siit mestasta ku en ollu ite nähny mitää vaivaa buukkaamisten suhteen tai muutenkaan. Oltiin siellä vissiin 5 päivää tai jotain. Jotenki kuvaavaa siit hostellista on se et ku vein pyyhettä vaihtoon ni itse omistaja kysyy multa 5 kertaa "You have a pink towel? SERIOUSLY?" sit oon vaa et "It's a towel". Mitä väliä sil on minkä värinen pyyhe mulla on. Valitsen pyyhkeen sen mukaan mikä on suurin.
Heti kun saavuttiin sinne hostellille niin kaikki oli aika väsyneitä. Me lähdettiin random porukalla rannalle katselemaan paikkoja. Oli tosi jännää kävellä rantahiekassa ja vaan tutkia mitä kaikkee kamaa ja eläimiä sieltä löytyy. Pidettiin mm kotiloiden juoksukisat, mun kotilo voitti! Rannalta löydettiin sellanen tunnelmallinen ravintola. Istuttiin alas ja syötiin. Siinä vieressä istui sellainen iso Thaimaalainen nainen joka aika agressiivisesti koitti myydä meille lisää ruokaa. Se kysyi mitä tehdään Thaimaassa. Kerrottiin että opiskellaan Chulalongkorn-yliopistossa niin sen silmät laajeni ja leuka tippui. Kerron myöhemmin lisää Chulan maineesta täällä mut sanotaan näin et aina kun porukka kuulee et opiskellaan siellä niin saadaan parempaa palvelua. Paitsi ei tässä tapauksessa. Se nainen ei enää suostunut lähtemään vaan se kertoi kaiken elämästään. KAIKEN. Oli kiva syödä samalla kun se kuvailee miten sen mahasta poistettiin kookoksen kokoinen kasvain ja miten hän laihtui sen takia 25 kiloa. Katottiin ku aurinko laski ja juotiin kookoksia. Sit mentiin hostellille ja bailattiin. Päädyttiin sellaseen laivaan bailaamaan. Se makso tosi paljon ja siel oli aika nihkee meno. Ei ollu mitään muuta ku tanssilattia, enkä mä pysty tanssimaan ku 15min kerrallaan. Ni sit menin yksin vaa ulos ja oli vähän yksinäistä.
Heräsin joskus klo9 ja tungin porukan mukaan ku ne vuokras skoottereita. Tässä kohtaan mein isoon jengiin oli alkanu muodostua pienempiä ryhmiä, enkä oikein tuntenu kuuluvani mihinkään niistä. Olis varmaan pitänyt tulla viikkoa aikasemmin Thaimaahan kun vast nytte alkaa tuntuu siltä et oon osa porukkaa.
Mut skootterimatkat oli hauskoja. Käytiin vaa eri rannoilla ja syötiin kaikkialla. Käveltiin vettä pitkin sellaselle saarelle, sit siel saarella oli sellanen pusikko hiekkarannan yläpuolella. Mentiin sinne makoilemaan, mein omaan majaan. Se oli aika spessua. Kun tultiin takas ni vesi oli laskenut niin paljon et voitiin kävellä hiekkaa pitkin takas.

Taustalla on se saari mihin käveltiin, reittiä ei oikein näy kuvassa. 

Tuon päivän iltana oli mun matkan tähän astinen low point. Tuntu et seurasin vaa muita, enkä ollu yhtään oma itseni. Alko tulla koti-ikävä ja ahdistaa se et jos en saa hyvii kavereita tosta porukasta niin joudun olee koko vaihdon yksin. Veikkaan et oikeesti kaikki johtu vaan siitä et en ollu nukkunut viimeseen viikkoon kertaakaan yli 7h yöunia mut en vaa ollu tajunnu sitä. Seuraavana iltana mä menin aikasin nukkumaan ja aamulla kun heräsin ni olin paljon iloisempi. Chattaily kotiin päin autto kans tosi paljon. 

Mulla oli käännekohta se kun lähdettiin skoottereilla ajamaan ja sain lukea karttaa. Tuntu et olin taas hyödyllinen osa ryhmää ja sain päättää mitä reittiä mennään. Kaikki oli taas hyvin. Käytiin syömässä halpaa ruokaa sellasilla vesiputouksilla ja sit osaporukasta lähti kiipeämään sellasta vuorta ja osa meni rannalle. Oon tosi ilonen et lähdin kiipeämään sitä vuorta. Se oli tosi raskasta. Kohdattiin sellanen paikallinen joka huus kovaan ääneen "Merry christmas, happy new year!" Se oli ihan varma ettei päästä sinne vuorelle kun oli niin kuuma. Mut me päästiin!

Kirjotan matkan parhaasta osuudesta viel illalla. Nyt pitää lähteä vkl markkinoille. Ei ole kauheesti kuva kun mun Thai-kännykkä pöllittiin eilen mutta siitäkin vielä lisää.